SÄRKILAHDEN KAPPELI
Matarengin (Övertorneån) ensimmäisen kirkon nimi oli Särkilahden kappeli. Tämä kappeli sijaitsi noin kolme kilometriä nykyisestä kirkosta pohjoiseen. Tästä kappelista mainitaan ensimmäisen kerran eräässä arkkipiispaa Jacob Ulfsonille lähetetyssä kirjeessä vuodelta 1482. Vuonna 1615 oli jäänlähtö kevättulva erikoisen voimakas, niin voimakas että se vei mukanansa kirkon ja sen kalleudet.

1600-LUVUN KIRKKO
Uusi kirkko rakennettiin varmempaan ja turvallisempaan paikkaan Särkivaaran juurelle, vuonna 1615-17. Vuonna 1717 venäläiset kasakat ryöstivät kirkonkellon ja muita arvokkaita esineitä. Silloinen 76-vuotias kirkkoherra yritti estää venäläisten aikeet, mutta tuliniin pahoin pahoinpideltyksi omalla kävelykepillään venäläisten toimesta, että hän pari päivää myöhemmin kuoli saamiinsa vammoihin.

NYKYINEN KIRKKO
Vuosina 1735-37 rakennettiin uudelleen ja laajennettiin vanha kirkko ristikirkoksi. Rakennustyöt tehtiin taitavan kirkonrakentajan Hans Gabrielsson Biskop, Pohjanmaan Kruunupyystä, johdolla. Lehterit rakennettiin 1776 ja koristeltiin maalauksilla. Vuosina 1899-1903 restauroitiin kirkko, jolloinse, sai nykyisen väliseinän ja alttaritaulun. Väliseinä otettiin pois 1935, mutta pystytettiin jälleen 1969-1971 restauroinnissa. Urkulehterin kaide varustettiin maalauksilla tämän vuosisadan alussa restauroinnin yhteydessä. Matarengin kirkko on eräs parhaiten säilyneitä 1700-luvun kirkkoja Pohjoisruotsissa ja suomessa. Perinpohjaisia muutoksia e j ole tehty. Sitäpaitsi viimeisessä restauroinnissa on yritetty niin pitkälle kuin mahdollista lähestyä 1700-luvun tyyliin ja väritykseen.

KELLOTAPULI
Nykyinen kellotapuli rakennettiin 1763. Vuonna 1768 se sai länsieurooppalaisittain epätavalliset ulkomaalaukset.

URUT
Matarengin kirkon urut ovat Ruotsin vanhimmat käytössä olevat kirkkourut. Urut rakensi Paulus Müller, Spandau, Saksa, 1608-09, Tukholman Saksalaista Kirkkoa varten. Matarengin kappalainen Nils Wiklund osti kotiseurakuntansa laskuun Saksalaisen kirkon vanhat urut. Urut kuljetettiin Matarengin 1781.

ALTTARITAULU
Alttaritaulun on maalannut Karl Tiren vuonna 1903. Se esittää naista Kristuksen tyhjällä haudalla. Tiren on tehnyt alttaritaulun kopiona Axel Endersin, Molde, Norja, maalauksesta. Eteläisen lehteriseinän maalaukset ovat palvelleet alttarimaalauksina ennen 1903.

SAARNATUOLI
Saarnatuolin ja kuoriaitauksen valmisti vuonna 1737 puuveistäjä ja rakennusmestari Hans Gabrielsson Biskop.

PUUVEISTOKSET
Matarengin kirkon aarteisiin kuuluvat ne myöhäiskeskiaikaiset puuveistokset, jotka perimätiedon mukaan arkkipiispa Jacob Ulfsson noin vuonna 1500 lahjoitti pohjoisemmalle kirkollensa. Veistokset arvellaan olevan lähtöisin Uppsalan tuomiokirkosta. Vuonna 1615
Torniojoen tulva vei mukanansa kirkon veistoksineen. Veistokset kuitenkin huuhtoutuivat melko hyvin säilyneenä joenrannoille ja voitiin jonkin ajan kuluttua sijoitaa kirkkon. Arvokkain veistoksista on suojelusmanttelimadonna.